Mundart

 

Der Geschichte auf´s Maul geschaut. So wie se grad gewachsen ist. 

Immer mal wieder Geschichten und Gedichte – das wird es hier geben. Immer mal was neues Altes. Immer wieder nett.

Lest doch mal rein

Dä Hexeschüüt

Vörrje Suumer haat dat Jreet enne ärje Hexschüüt.

Morjes, wii ett opjestanje, woar err Kreuz wii uutjehanje.

Jreet koss sette neet on joon, och schlait liije on neet stoon.

Jupp, dä ärme Kääl moos loope, kooke , spööle onn jädd koope.

Hää moos kiike, watt jraad vält, Jupp koom sujaa ant Jeld.

Hää versorschde Huus on Blaare, on haat och jätt te saare.

Hää dinj Jreet Salv  opp dii Stell, läit doo dropp e Katzeväll.

Jreet leet alles mett sech maake, heel de Mull on denj neet braake.

Jupp meek ömm och nööe Moot, watt hää denj woor räit on joot.

Jreet woor waal te schlapp tem Schänje, Jupp denj emm ball neet merr kenne.

Stell soot Jreet maa enn de Hött, kreech de Hällf jaaneet möt.

Stonj se opp – och näits bemm schloope- hüüde Jupp se O wie roope.

Flökk leep hää no de Appteek, onn dää Kroam holpp no een Wääk,

doo wood derr Jreet err Kreuz wi er fre er, onn se selver janz we vröher.

Nix te saare miir haat Jupp, hää ess wi er dää ärme Schlupp.

Greet deet alles mett ömm vukke,hä mott sech maa emmer dukke.

,Hää ess rööch onn stell, deet demm Greet wi er jedde Well.

Maar janz höösch emm Jrell dökks sädd hää:“ Denj de Hex maa noch enns scheete!

Nach Margit Gärtner Odenkirchen von H. Engels Schiefbahn“